Hei kuuntele mua, ymmärrätkö itekkää? En ymmärrä, mut mä lupaan silti yrittää

Oon pahoillani täst kaikest pahast/
mitä tehny oon/tajusin sen nyt vast itekki/kyl mä kuuntelen hei/ mut nyt koitan auttaa vaa itteeni./
(c)jasu


^Tää kuvaa mua tällähetkellä enemmä ku hyvin. Tajusin nyt, että ihan oikeesti hei, voin päästä pohjalt viel ylös jos ite haluun, se on vaa asenteesta kii. Oon aatellu kokoaja, et hei, ei täst tuu mitää vaikka kuinka yritän. Ne mun yritykset on jääny parist viikost parii kuukautee, ja siit ei oo tullu yhtään mitään.

Nyt, ku koulu alkaa, lupaan oikeesti yrittää. Kiitos mun veljen, tajusin tän kaiken paskan mitä oon mun läheisille aiheuttanu mun tempauksilla. Tähän mun päätöksee vaikuttaa kaikki, mun kaverit, koulunkäynti, käyttäytyminen, asenne jne.

Annan itelleni nyt viimesen mahollisuuden, en jaksa enää. Nyt lupaan itelleni, et ku koulut alkaa, niin panostan kouluun. Mä oikeesti yritän, teen sen itteni takia. Sen lisäks et lupaan parantaa kouluu, niin lupaan parantaa myös muutaki. Lupaan arvostaa sitä, mitä mulle annetaan, enkä enää mieti nii paljoo sitä, mitä mulla ei oo...

Okei, myönnän, mulla ei mee kovin hyvin, mut mulla menee hyvin siihen katottuna, miten joillaki muilla menee... on ihmisiä, joilla menee oikeesti paljon paskemmi ku mulla...

Ja jos en nyt onnistu, niin mä en oikeesti tiiä, mitä mä teen... Mut mä myös tiiän sen, että mulla on läheisiä ja ystäviä ja kavereita, jotka oikeesti tukee&auttaa mua... Kaikki on kiinni nyt vaan mun omasta asenteesta.

ps. ♥ Rakastan ja välitän mun veljestä oikeesti, vaikka en osaa näyttää sitä aina, ja tiiän että oon tehny paljon paskaa sua kohtaan, mutta nyt mä lupaan, että et tuu pettymää.
Joosep. 
~~~~~~~~~jasuhatesyouandyourworld.